Elämää eskarissa – lapset haastattelijoina

Projektimme lähti käyntiin lasten haastatteluilla. Niissä nousi esiin lasten toive oman videon tekemisestä. Yhteisten keskusteluiden jälkeen päätimme tehdä lasten oman ”tervetuliaisvideon” tuleville eskareille. Videolla lapset kertoisivat kaikesta siitä, mitä eskarissa tapahtuu. Samalla he saisivat itselleen hienon muiston kuluneesta toimintavuodesta.

hiekkalinnat

Lapset olivat kuvanneet paljon ryhmässämme pitkin vuotta, mutta videokuvaus oli vielä vierasta ja hieman jännittävääkin. Alkuperäisenä ajatuksenamme oli videoida sitä, mitä eskarissa tapahtuu eri kellonaikoina, mutta suunnitelma muuttui pian ensimmäisten kuvausten jälkeen. Huomasimme, että materiaali soveltui paremmin vapaamuotoisempaan kertomukseen lasten elämästä eskarissa.

Videon rungoksi muodostuivat eskareiden toisistaan tekemät haastattelut. Niissä he kertoivat siitä, mikä eskarissa oli kaikista mukavinta. Haastatteleminen ja kuvaaminen olivat lapsista hauskaa puuhaa. Itsenäinen tuottaminen: digikameralla käsivaralla kuvaaminen ja samaan aikaan kaverin haastatteleminen tekivät kokonaisuudesta kerrassaan mahtavan, omaleimaisen ja ryhmän näköisen.

rakennelmia

Päätimme lisätä videolle eskarivuoden aikana otettuja kuvia, jotka havainnollistivat lasten haastatteluissa esiin nostamia asioita. Leikin tärkeys nousi esiin monissa haastatteluissa ja kuvien kautta saimme lasten leikin monipuolisuuden ja rikkauden hienosti videolle näkyväksi.

Kokosimme kertyneistä materiaaleista videon Windowsin Movie Makerillä, jonka saimme ryhmämme koneeseen virastomme atk-tuelta pyytämällä. Ohjelman perustoimintojen käyttäminen, esimerkiksi erillisten videoiden ja kuvien liittäminen yhdeksi kokonaisuudeksi, oli varsin helppoa. Ainoa asia, joka editointivaiheessa harmitti, oli hieman kiireinen aikataulu. Sen takia lapsilla ei ollut oikein mahdollisuutta osallistua videon editointiin. Lopuksi lisäsimme videoomme vielä musiikin ja avot! Sitten olimmekin valmiita ensi-iltapäiväesitykseen!

Kertojat:
Hemulit-ryhmät, pk Valkea, Helsinki

Mainokset

Meriseikkailu! Toiminnallista esi- ja alkuopetusta liikuntaa soveltaen

meriseikkailu3Lasten peleistä ja muista eri medioista saamat vaikutteet innostivat kehittämään yhteistoiminnallista leikkiä ”Pirates of Caribean” hengessä. Ajatuksena oli lisätä ryhmän yhteenkuuluvuutta erilaisten yhteistoiminnallisten leikkien avulla. Usein ryhmän ujoimmat ja hiljaisimmat lapset jäivät helposti äänekkäämpien lasten varjoon. Tämä ajatus johti leikkiin, joka ei anna mahdollisuuksia tällaisille tilanteille. Lisäksi halusimme, että ryhmäresursseista huolimatta voitaisiin isossa ryhmässä harjoittaa pienryhmätoimintaa, joka olisi toteutuessaan pedagogisesti laadukasta ja monipuolista esi- ja alkuopetustoimintaa.

Meriseikkailu pähkinänkuoressa:

Lapsista muodostetaan n. 4-5 hengen ryhmiä, joiden tehtävänä on edetä ennalta sovitusta kotisatamasta, kahden jumppa-alustan avulla liikkuen, saliin levitetyille numeroiduille pisteille (n. 10 kpl). Numeroidut pisteet ovat esimerkiksi kertakäyttölautasten taakse piiloon kiinnitettyjä numeroita tai lukumääriä. Joukkue etenee alustoja apunaan käyttäen vastaavalle numeroidulle tehtäväpisteelle koskematta lattiaan ja suorittaa tehtävän, minkä jälkeen se saa ottaa yhden aarteen mukaansa. Sen jälkeen ryhmä vie aarteen kotisatamaan ja siirtyy edelleen seuraavaan pisteeseen.

Joukossa on myös merirosvokortteja, joiden kohdalla joukkue joutuu suorittamaan jonkin liikunnallisen merirosvotehtävän. Tehtävät voidaan suorittaa joko oman laivan tuntumassa tai jossakin tietyssä paikassa, esimerkiksi 1) laivan valtaus eli flengaaminen köysillä, 2) tykinkuulat eli seinässä olevien kuvioiden pommittaminen palloilla sekä 3) lankulla kävely eli tasapainoilu penkeillä. Lisää tehtäviä voi keksiä mielin määrin.

Jos joku miehistön jäsenistä koskee lattiaan eli putoaa mereen, joutuu hän jäämään paikalleen. Muu miehistö puolestaan joutuu käymään laivallaan kotisatamassa ottamassa vauhtia ja poimii sen jälkeen pudonneen merirosvon kyytiin.

meriseikkailu2

Mediapelien tapaan leikki lähtee yksinkertaisemmasta alkutasosta ja etenee asteittain vaikeampaan sen mukaan, miten lapset selvittävät tason eli oppivat tason vaatimat säännöt, tiedot ja taidot. Esimerkiksi ensimmäisessä vaiheessa ryhmät saavat kaksi patjaa, jolloin heidän tehtävänään on keksiä, miten edetään patjojen päällä pysyen ja ilman että lapset koskevat lattiaan. Seuraavassa vaiheessa ryhmät keräävät lattialle levitettyjä aarteita, kuten palloja, hernepusseja tms. Vähitellen muilla tasoilla kerättävät elementit korvautuvat pedagogisemmilla elementeillä.

Hyötyjä on monenlaisia. Lapset oppivat auttamaan toisiaan ja toimimaan yhdessä, koska hitaimman ehdolla mennään. Ongelmanratkaisutaidot kehittyvät, kun lapset saavat ratkaista haastavia tehtäviä. Lisäksi kun lapset harjaantuvat toimintatapaan, niin omaehtoisuus lisääntyy. Tämä puolestaan johtaa aikuisen kannalta siihen, että pedagoginen havainnointi helpottuu. Kaiken kaikkiaan toiminta pysyy monipuolisena ja muunneltavana. Ja mikä tärkeintä, leikki on toiminnallista ja hauskaa!

Leikki on kehittynyt ja muuttanut muotoaan useamman vuoden käytännön esiopetustyössämme  päiväkoti Ylä-Malmilla Helsingissä.

Kirjoittajat:
Marjo Jauho & Markus Vuorikoski, pk Ylä-Malmi, Helsinki