Merikotkien kirjastoprojekti

Kyselimme Merikotkien 14 lapsen eskariryhmässä viime vuoden lopussa lapsilta, mitä he haluaisivat eskarissa tehdä. Moni lapsi vastasi, että haluaisi käydä useammin kirjastossa. Asiaa mietittyämme tulimme siihen tulokseen, että lähikirjastossa on jo käyty useasti, joten se on jo vähän liiankin tuttu lapsille. Päätimme, että voisimme käydä kevätlukukauden aikana viidessä erilaisessa helsinkiläisessä kirjastossa. Kirjastoiksi valitsimme mahdollisimman erilaisia, erityyppisiä ja eri puolilla Helsinkiä sijaitsevia hienoja kirjastoja. Viisi projektimme kirjastoa olivat Vuosaaren kirjasto, Pasilan kirjasto, Kallion kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto sekä Suomenlinnan kirjasto.

kirjastoja

Kirjastoille mennessämme tutustuimme ensin kirjastorakennukseen. Mietimme lasten kanssa seuraavia kysymyksiä: Onko rakennus vanha vai uusi? Onko se kaunis vai kenties ruma? Mistä materiaalista se on tehty?  Onko kirjaston edustalla taideteoksia ja jos niin millaisia ne ovat? Voiko sen ympäri kävellä? Kokeilimme sitten kävellä kirjaston ympäri, jotta saimme vastauksen tähän kysymykseen. Sisällä kirjastoissa tutkailimme myös hieman sisätilojen ulkonäköä ja sitä, huomaako sisätiloissa, että rakennus on uusi tai vanha.

kirjastoja2

Menimme aina kirjaston lastenosastolle ja tutustuimme ensin ryhmänä siihen. Mitä kirjoja lasten osastolla on? Miten ne on luokiteltu? Onko lastenosastolla muuta kuin kirjoja (esim. CD:itä, DVD:itä, lehtiä, tabletteja, tietokoneita ym.)? Kun olimme tutustuneet lastenosastoon, lapset saivat kirjastoissa erilaisia tehtäviä. Tehtävinä oli esimerkiksi: Etsi jokin sinua kiinnostava lasten tietokirja. Etsi kirja, jossa on kannessa sinun etunimen ensimmäinen kirjain. Etsi kirja, jossa on keltaista väriä kannessa.

Kun lapset olivat löytäneet mieleisen kirjan, kaikki saivat esitellä oman kirjansa muille ja kertoa, miksi oli sen valinnut ja mistä kirja kertoi. Tämän jälkeen lapset saivat vapaasti kulkea lasten osastolla ja lukea mieleisiään kirjoja. Pelasimme yhdessä kirjastossa myös tableteilla. Lopuksi vielä aikuinen luki joko lapsen tai aikuisen valitseman kuvakirjan koko ryhmälle.

Kirjastoprojektimme oli niin lasten kuin aikuistenkin mielestä todella mukava ja hauska tapa käydä enemmän kirjastossa. Samalla tutustuimme Helsinkiin ja kuljimme erilaisilla kulkuvälineillä. Näimme erilaista arkkitehtuuria ja erilaisia alueita. Lapset toivottavasti saivat mukavia kokemuksia kirjastoista ja osaavat suunnata niihin myöhemminkin.

Lasten mielestä kirjastoretkissä kivointa:

Se kun mentiin metrolla.”
Kaikki.”
Sininen kirjasto.”
Kun sai pelata tabletilla.”
Oli tosi hauskaa lukea kirjoja – eläinkirjat oli musta parhaita.”
Oli kivaa kattoo uusia kirjoja.”

Kirjoittaja:
Pilvi Markkanen, pk Merituuli, Helsinki

Kuvat:
Oivalluksia eskarista! -tiimi

Mainokset

Lasten oivalluksesta liikkeelle!

Uuden opetussuunnitelman mukaisesti esiopetuksessa tartutaan lasten mielenkiinnon kohteisiin ja opetuksen yleiset sisällölliset tavoitteet  nivotaan niihin. Tässä oivallinen esimerkki tästä.

Kertoja:
Jarno Tossavainen, Oivalluksia eskarista! -hanke

Meriseikkailu! Toiminnallista esi- ja alkuopetusta liikuntaa soveltaen

meriseikkailu3Lasten peleistä ja muista eri medioista saamat vaikutteet innostivat kehittämään yhteistoiminnallista leikkiä ”Pirates of Caribean” hengessä. Ajatuksena oli lisätä ryhmän yhteenkuuluvuutta erilaisten yhteistoiminnallisten leikkien avulla. Usein ryhmän ujoimmat ja hiljaisimmat lapset jäivät helposti äänekkäämpien lasten varjoon. Tämä ajatus johti leikkiin, joka ei anna mahdollisuuksia tällaisille tilanteille. Lisäksi halusimme, että ryhmäresursseista huolimatta voitaisiin isossa ryhmässä harjoittaa pienryhmätoimintaa, joka olisi toteutuessaan pedagogisesti laadukasta ja monipuolista esi- ja alkuopetustoimintaa.

Meriseikkailu pähkinänkuoressa:

Lapsista muodostetaan n. 4-5 hengen ryhmiä, joiden tehtävänä on edetä ennalta sovitusta kotisatamasta, kahden jumppa-alustan avulla liikkuen, saliin levitetyille numeroiduille pisteille (n. 10 kpl). Numeroidut pisteet ovat esimerkiksi kertakäyttölautasten taakse piiloon kiinnitettyjä numeroita tai lukumääriä. Joukkue etenee alustoja apunaan käyttäen vastaavalle numeroidulle tehtäväpisteelle koskematta lattiaan ja suorittaa tehtävän, minkä jälkeen se saa ottaa yhden aarteen mukaansa. Sen jälkeen ryhmä vie aarteen kotisatamaan ja siirtyy edelleen seuraavaan pisteeseen.

Joukossa on myös merirosvokortteja, joiden kohdalla joukkue joutuu suorittamaan jonkin liikunnallisen merirosvotehtävän. Tehtävät voidaan suorittaa joko oman laivan tuntumassa tai jossakin tietyssä paikassa, esimerkiksi 1) laivan valtaus eli flengaaminen köysillä, 2) tykinkuulat eli seinässä olevien kuvioiden pommittaminen palloilla sekä 3) lankulla kävely eli tasapainoilu penkeillä. Lisää tehtäviä voi keksiä mielin määrin.

Jos joku miehistön jäsenistä koskee lattiaan eli putoaa mereen, joutuu hän jäämään paikalleen. Muu miehistö puolestaan joutuu käymään laivallaan kotisatamassa ottamassa vauhtia ja poimii sen jälkeen pudonneen merirosvon kyytiin.

meriseikkailu2

Mediapelien tapaan leikki lähtee yksinkertaisemmasta alkutasosta ja etenee asteittain vaikeampaan sen mukaan, miten lapset selvittävät tason eli oppivat tason vaatimat säännöt, tiedot ja taidot. Esimerkiksi ensimmäisessä vaiheessa ryhmät saavat kaksi patjaa, jolloin heidän tehtävänään on keksiä, miten edetään patjojen päällä pysyen ja ilman että lapset koskevat lattiaan. Seuraavassa vaiheessa ryhmät keräävät lattialle levitettyjä aarteita, kuten palloja, hernepusseja tms. Vähitellen muilla tasoilla kerättävät elementit korvautuvat pedagogisemmilla elementeillä.

Hyötyjä on monenlaisia. Lapset oppivat auttamaan toisiaan ja toimimaan yhdessä, koska hitaimman ehdolla mennään. Ongelmanratkaisutaidot kehittyvät, kun lapset saavat ratkaista haastavia tehtäviä. Lisäksi kun lapset harjaantuvat toimintatapaan, niin omaehtoisuus lisääntyy. Tämä puolestaan johtaa aikuisen kannalta siihen, että pedagoginen havainnointi helpottuu. Kaiken kaikkiaan toiminta pysyy monipuolisena ja muunneltavana. Ja mikä tärkeintä, leikki on toiminnallista ja hauskaa!

Leikki on kehittynyt ja muuttanut muotoaan useamman vuoden käytännön esiopetustyössämme  päiväkoti Ylä-Malmilla Helsingissä.

Kirjoittajat:
Marjo Jauho & Markus Vuorikoski, pk Ylä-Malmi, Helsinki