Nuutelon päiväkirja

nuutelo1

Hei olen Nuutelo. Minulla on suuret kuulevaiset korvat, tarkkaavaiset silmät, poskissa punaa ja pientä hymyä huulilla. Olen näkymätön Nuutelo, koska olen pieni ja osaan piiloutua kaikenlaisiin ahtaisiin koloihin. Tänä vuonna asuin koko vuoden Leskenlehden eskariryhmässä ja aina viikonloppuisin pääsin jännittävälle retkelle eskarilaisten koteihin.

Minut oli pakattu vähän nuhruiseen kangaskassiin, jossa minun lisäkseni oli mukana päiväkirja. Siinä oli seuraavanlainen tervehdysteksti. Hei! Nyt on sinun vuorosi ottaa Nuutelo kotiin. Sen mielestä on tylsää ja yksinäistä jäädä päiväkotiin, kun kaikilla muilla on vapaata. Nuutelolla on mukana päiväkirja, johon voit kirjoittaa, piirtää ja ottaa valokuvia siitä, mitä olette viikonloppuna puuhanneet. Toivottavasti teillä on hauskaa yhdessä!

Ja usko tai älä! Kyllä, meillä oli superhauskaa yhdessä. Sain leipoa, tehdä eskaritehtäviä, pelata shakkia hirviötä vastaan, pelata biljardia, katsoa lastenohjelmia, leikkiä, käydä Oulunkylän tekojääradalla, pulkkailemassa, Liikuntamyllyssä, Hoplopissa, hevostalleilla, poikien tanssitunnilla, elokuvissa, Heurekassa, teekutsuilla, grillailemassa, karkkiostoksilla, synttäreillä, McDonald’silla ja jopa Tukholmassa. Ja tapasinpas Minttu-kissankin!

nuutelo2

Kaikki hauska loppuu aikanaan. Ja niin minullekin kävi. Mutta onneksi eskarilaiset saivat päiväkirjani muistoksi kevätjuhlissa. Siitä he muistavat aina meidän huisin hauskat seikkailut!

Kirjoittajat:
Sanna Aarnio & Heidi Eronen, pk Leskenlehti, Helsinki

Kuvat:
Myrsky ja Vilho

Mainokset

Itse tehdyt pehmolelut animaation tähtinä

Terveisiä Supertähdiltä!

Eskariryhmä Supertähdissä päätettiin tarttua härkää (mediakasvatusta) sarvista ja tehdä Stop Motion –animaatiot lasten kanssa käyttäen tablet-laitetta. Lapset olivat innokkaita esiintyjiä ja pitkin syksyä olimme saaneet nauttia lasten esittämistä pienistä näytelmistä, jotka he toteuttivat joko paperi- tai keppinukein tai itse näytellen. Esityksiä oli myös kuvattu ja yhdessä katsottu.

hakuninmaaProjektissa lähdettiin liikkeelle pehmolelujen teosta. Lapset suunnittelivat itselleen pehmolelut A4-paperille. Suunnitelma leikattiin irti ja tällä kaavalla leikattiin pehmolelun etu- ja takapuoli huopakankaasta. Pehmolelujen valmistuttua lapset esittelivät ne toisilleen miettien samalla, mitkä niistä sopisivat samaan elokuvaan ja samalla valittiin pari animaation tekoon.

Kun parit oli valittu, lasten kanssa mietittiin elokuvan rakennetta ajatuksella, että sillä pitää olla alku, keskikohta ja loppu. Lapset saivat tehtäväksi keksiä parin kanssa tarinan ja piirtää siitä sarjakuvan. Aikuinen kirjoitti juonen ylös ja lapset keksivät vielä tarinalle nimen ja piirsivät animaation ensimmäisen kuvan.

hakuninmaa1

Sen jälkeen alettiin miettiä lavasteita. Hyödynnettiin eskarissa valmiina olevaa talvimaisemaa, nukkekotia ja pikkukeittiötä. Yhdessä rakennettiin tikapuita ja kuusia ja maalattiin sademetsätaustoja.

Kun kaikki oli valmista, aloitettiin kuvaus. Päädyimme siihen, että aikuinen toimi kuvaajana ja lapset liikuttivat omia pehmojaan ja lavasteita tarpeen mukaan. Kunkin animaation tallentamiseen meni reilu tunti ja kun lapset olivat tyytyväisiä tarinaansa, se tallennettiin ja lisättiin ääni kuvan päälle. Stop Motion-ohjelma oli helppokäyttöinen ja olimme erittäin tyytyväisiä lopputuloksiin.

hakuninmaa2Kun kaikki animaatiot olivat valmiita, järjestimme elokuvien ensi-illan, johon kutsuttiin lasten perheet. Lapset esittelivät pehmolelunsa, kertoivat elokuvan nimen ja elokuvien katsomisen jälkeen lapset kukitettiin raikuvien aplodien saattelemana!

 

Video, pehmot ja tarina:
Lotta ja Milla

Kirjoittaja:
Salla Lintunen, pk Hakuninmaa, Helsinki

Meriseikkailu! Toiminnallista esi- ja alkuopetusta liikuntaa soveltaen

meriseikkailu3Lasten peleistä ja muista eri medioista saamat vaikutteet innostivat kehittämään yhteistoiminnallista leikkiä ”Pirates of Caribean” hengessä. Ajatuksena oli lisätä ryhmän yhteenkuuluvuutta erilaisten yhteistoiminnallisten leikkien avulla. Usein ryhmän ujoimmat ja hiljaisimmat lapset jäivät helposti äänekkäämpien lasten varjoon. Tämä ajatus johti leikkiin, joka ei anna mahdollisuuksia tällaisille tilanteille. Lisäksi halusimme, että ryhmäresursseista huolimatta voitaisiin isossa ryhmässä harjoittaa pienryhmätoimintaa, joka olisi toteutuessaan pedagogisesti laadukasta ja monipuolista esi- ja alkuopetustoimintaa.

Meriseikkailu pähkinänkuoressa:

Lapsista muodostetaan n. 4-5 hengen ryhmiä, joiden tehtävänä on edetä ennalta sovitusta kotisatamasta, kahden jumppa-alustan avulla liikkuen, saliin levitetyille numeroiduille pisteille (n. 10 kpl). Numeroidut pisteet ovat esimerkiksi kertakäyttölautasten taakse piiloon kiinnitettyjä numeroita tai lukumääriä. Joukkue etenee alustoja apunaan käyttäen vastaavalle numeroidulle tehtäväpisteelle koskematta lattiaan ja suorittaa tehtävän, minkä jälkeen se saa ottaa yhden aarteen mukaansa. Sen jälkeen ryhmä vie aarteen kotisatamaan ja siirtyy edelleen seuraavaan pisteeseen.

Joukossa on myös merirosvokortteja, joiden kohdalla joukkue joutuu suorittamaan jonkin liikunnallisen merirosvotehtävän. Tehtävät voidaan suorittaa joko oman laivan tuntumassa tai jossakin tietyssä paikassa, esimerkiksi 1) laivan valtaus eli flengaaminen köysillä, 2) tykinkuulat eli seinässä olevien kuvioiden pommittaminen palloilla sekä 3) lankulla kävely eli tasapainoilu penkeillä. Lisää tehtäviä voi keksiä mielin määrin.

Jos joku miehistön jäsenistä koskee lattiaan eli putoaa mereen, joutuu hän jäämään paikalleen. Muu miehistö puolestaan joutuu käymään laivallaan kotisatamassa ottamassa vauhtia ja poimii sen jälkeen pudonneen merirosvon kyytiin.

meriseikkailu2

Mediapelien tapaan leikki lähtee yksinkertaisemmasta alkutasosta ja etenee asteittain vaikeampaan sen mukaan, miten lapset selvittävät tason eli oppivat tason vaatimat säännöt, tiedot ja taidot. Esimerkiksi ensimmäisessä vaiheessa ryhmät saavat kaksi patjaa, jolloin heidän tehtävänään on keksiä, miten edetään patjojen päällä pysyen ja ilman että lapset koskevat lattiaan. Seuraavassa vaiheessa ryhmät keräävät lattialle levitettyjä aarteita, kuten palloja, hernepusseja tms. Vähitellen muilla tasoilla kerättävät elementit korvautuvat pedagogisemmilla elementeillä.

Hyötyjä on monenlaisia. Lapset oppivat auttamaan toisiaan ja toimimaan yhdessä, koska hitaimman ehdolla mennään. Ongelmanratkaisutaidot kehittyvät, kun lapset saavat ratkaista haastavia tehtäviä. Lisäksi kun lapset harjaantuvat toimintatapaan, niin omaehtoisuus lisääntyy. Tämä puolestaan johtaa aikuisen kannalta siihen, että pedagoginen havainnointi helpottuu. Kaiken kaikkiaan toiminta pysyy monipuolisena ja muunneltavana. Ja mikä tärkeintä, leikki on toiminnallista ja hauskaa!

Leikki on kehittynyt ja muuttanut muotoaan useamman vuoden käytännön esiopetustyössämme  päiväkoti Ylä-Malmilla Helsingissä.

Kirjoittajat:
Marjo Jauho & Markus Vuorikoski, pk Ylä-Malmi, Helsinki