Nuutelon päiväkirja

nuutelo1

Hei olen Nuutelo. Minulla on suuret kuulevaiset korvat, tarkkaavaiset silmät, poskissa punaa ja pientä hymyä huulilla. Olen näkymätön Nuutelo, koska olen pieni ja osaan piiloutua kaikenlaisiin ahtaisiin koloihin. Tänä vuonna asuin koko vuoden Leskenlehden eskariryhmässä ja aina viikonloppuisin pääsin jännittävälle retkelle eskarilaisten koteihin.

Minut oli pakattu vähän nuhruiseen kangaskassiin, jossa minun lisäkseni oli mukana päiväkirja. Siinä oli seuraavanlainen tervehdysteksti. Hei! Nyt on sinun vuorosi ottaa Nuutelo kotiin. Sen mielestä on tylsää ja yksinäistä jäädä päiväkotiin, kun kaikilla muilla on vapaata. Nuutelolla on mukana päiväkirja, johon voit kirjoittaa, piirtää ja ottaa valokuvia siitä, mitä olette viikonloppuna puuhanneet. Toivottavasti teillä on hauskaa yhdessä!

Ja usko tai älä! Kyllä, meillä oli superhauskaa yhdessä. Sain leipoa, tehdä eskaritehtäviä, pelata shakkia hirviötä vastaan, pelata biljardia, katsoa lastenohjelmia, leikkiä, käydä Oulunkylän tekojääradalla, pulkkailemassa, Liikuntamyllyssä, Hoplopissa, hevostalleilla, poikien tanssitunnilla, elokuvissa, Heurekassa, teekutsuilla, grillailemassa, karkkiostoksilla, synttäreillä, McDonald’silla ja jopa Tukholmassa. Ja tapasinpas Minttu-kissankin!

nuutelo2

Kaikki hauska loppuu aikanaan. Ja niin minullekin kävi. Mutta onneksi eskarilaiset saivat päiväkirjani muistoksi kevätjuhlissa. Siitä he muistavat aina meidän huisin hauskat seikkailut!

Kirjoittajat:
Sanna Aarnio & Heidi Eronen, pk Leskenlehti, Helsinki

Kuvat:
Myrsky ja Vilho

Mainokset

Meriseikkailu! Toiminnallista esi- ja alkuopetusta liikuntaa soveltaen

meriseikkailu3Lasten peleistä ja muista eri medioista saamat vaikutteet innostivat kehittämään yhteistoiminnallista leikkiä ”Pirates of Caribean” hengessä. Ajatuksena oli lisätä ryhmän yhteenkuuluvuutta erilaisten yhteistoiminnallisten leikkien avulla. Usein ryhmän ujoimmat ja hiljaisimmat lapset jäivät helposti äänekkäämpien lasten varjoon. Tämä ajatus johti leikkiin, joka ei anna mahdollisuuksia tällaisille tilanteille. Lisäksi halusimme, että ryhmäresursseista huolimatta voitaisiin isossa ryhmässä harjoittaa pienryhmätoimintaa, joka olisi toteutuessaan pedagogisesti laadukasta ja monipuolista esi- ja alkuopetustoimintaa.

Meriseikkailu pähkinänkuoressa:

Lapsista muodostetaan n. 4-5 hengen ryhmiä, joiden tehtävänä on edetä ennalta sovitusta kotisatamasta, kahden jumppa-alustan avulla liikkuen, saliin levitetyille numeroiduille pisteille (n. 10 kpl). Numeroidut pisteet ovat esimerkiksi kertakäyttölautasten taakse piiloon kiinnitettyjä numeroita tai lukumääriä. Joukkue etenee alustoja apunaan käyttäen vastaavalle numeroidulle tehtäväpisteelle koskematta lattiaan ja suorittaa tehtävän, minkä jälkeen se saa ottaa yhden aarteen mukaansa. Sen jälkeen ryhmä vie aarteen kotisatamaan ja siirtyy edelleen seuraavaan pisteeseen.

Joukossa on myös merirosvokortteja, joiden kohdalla joukkue joutuu suorittamaan jonkin liikunnallisen merirosvotehtävän. Tehtävät voidaan suorittaa joko oman laivan tuntumassa tai jossakin tietyssä paikassa, esimerkiksi 1) laivan valtaus eli flengaaminen köysillä, 2) tykinkuulat eli seinässä olevien kuvioiden pommittaminen palloilla sekä 3) lankulla kävely eli tasapainoilu penkeillä. Lisää tehtäviä voi keksiä mielin määrin.

Jos joku miehistön jäsenistä koskee lattiaan eli putoaa mereen, joutuu hän jäämään paikalleen. Muu miehistö puolestaan joutuu käymään laivallaan kotisatamassa ottamassa vauhtia ja poimii sen jälkeen pudonneen merirosvon kyytiin.

meriseikkailu2

Mediapelien tapaan leikki lähtee yksinkertaisemmasta alkutasosta ja etenee asteittain vaikeampaan sen mukaan, miten lapset selvittävät tason eli oppivat tason vaatimat säännöt, tiedot ja taidot. Esimerkiksi ensimmäisessä vaiheessa ryhmät saavat kaksi patjaa, jolloin heidän tehtävänään on keksiä, miten edetään patjojen päällä pysyen ja ilman että lapset koskevat lattiaan. Seuraavassa vaiheessa ryhmät keräävät lattialle levitettyjä aarteita, kuten palloja, hernepusseja tms. Vähitellen muilla tasoilla kerättävät elementit korvautuvat pedagogisemmilla elementeillä.

Hyötyjä on monenlaisia. Lapset oppivat auttamaan toisiaan ja toimimaan yhdessä, koska hitaimman ehdolla mennään. Ongelmanratkaisutaidot kehittyvät, kun lapset saavat ratkaista haastavia tehtäviä. Lisäksi kun lapset harjaantuvat toimintatapaan, niin omaehtoisuus lisääntyy. Tämä puolestaan johtaa aikuisen kannalta siihen, että pedagoginen havainnointi helpottuu. Kaiken kaikkiaan toiminta pysyy monipuolisena ja muunneltavana. Ja mikä tärkeintä, leikki on toiminnallista ja hauskaa!

Leikki on kehittynyt ja muuttanut muotoaan useamman vuoden käytännön esiopetustyössämme  päiväkoti Ylä-Malmilla Helsingissä.

Kirjoittajat:
Marjo Jauho & Markus Vuorikoski, pk Ylä-Malmi, Helsinki